Maalla on mukavaa

Täällä taas :) Karattiin pitkäksi viikonlopuksi maalle, mieheni vanhempien hoiviin. Olen kyllä ihan pesunkestävä kaupunkilainen, mutta välillä tekee niin hyvää vaihtaa maisemaa täältä




tänne.


Poikasen isovanhemmat ovat vallan hurmaantuneita ensimmäisestä lapsenlapsestaan, joten he haluavat meidän siellä ollessa hoitaa pojan aamusta iltaan. Emmekä todellakaan laita vastaan! Oli aivan mahtavaa saada nukkua niin pitkään kuin nukutti useana päivänä peräkkäin, sekä käydä miehen kanssa kaksistaan kaupungilla (Turku on puolentunnin ajomatkan päässä) muutaman kerran shoppailemassa ja lounaalla. Oli myös rentouttavaa nauttia kahdenkesken puusaunan pehmeistä löylyistä, sekä tietysti syödä ja juodakin hyvin. Tiedättekö muuten, että katulamppujen ulottumattomissa ja kaupungista kajastavan taustavalon puuttuessa tähtitaivas on aivan uskomaton näky! Tuntuu, että tähdet ovat niin paljon suurempia, kirkkaampia ja lähempänä kuin kaupungissa. Siellä hiljaisuudessa tähtitaivasta tuijottaessa sitä jotenkin ymmärtää ja tajuaa kuinka kaunista elämä oikeastaan on, kun se antaa parhaintaan, ja kuinka onnekas olen juuri nyt kun minulla on asiat elämässäni näin hyvin. Näitä asioita kun en ainakaan minä muista aina tarpeeksi arvostaa ja vaalia.

Näiden rentouttavien ja rauhoittavien päivien jälkeen jaksaa taas hiukkasen paremmin taistella pimeyden tuomaa väsymystä vastaan. Poikaselle kylläkin iski flunssa jo toisen kerran muutaman viikon sisällä, mutta onneksi ainakin toistaiseksi olemme välttyneet kovalta kuumeelta. Lopuksi vielä vinkki niille, jotka matkustavat lasten kanssa junalla. Me olimme aina aikaisemmin matkustaneet lastenvaunussa (siis siinä vaunussa, minkä toisessa päädyssä on pieni lasten leikkialue). Vaikka poikanen kyllä viihtyy vaunusta löytyvässä liukumäessä ja leikkijunassa olemme me kokeneet poikasen jatkuvan perässä juoksemisen aika stressaavaksi. Ystäväni vinkkasi meille perhehytistä, minkä varasimme nyt ensimmäistä kertaa. Aah, mitä luksusta! Aivan oma, ovella suljettava hytti vain meille! Hytissä on 4 istumapaikkaa, pieni pöytä, sekä kaksi pientä lasten jakkaraa + muutama lelu. Muutaman tunnin matka meni todella joutuisasti, kun poikanen pystyi tepastelemaan rajoituksetta hytissä, leikkimään omilla leluilla, kuuntelemaan kirjoja, jne. Eikä vanhempien täytynyt stressata, että leikit ovat liian äänekkäät kanssamatkustajien korviin. Ja mikä parasta, lippu perhehyttiin maksaa saman verran kuin normaali IC-junan lippu!

Nyt olis sitten paluu arkeen edessä. Eiköhän sen kestä, ajattelin aloittaa kynttiläkauden huomenna - edes pikkasen valoa ja lämpöä kylmiin syystalvi-iltoihin.