I'm Back :)

Heissan kaikki,

Niin tässä sitten kävi, että kiinnostus bloggaamiseen kasvoi päivä päivältä ja päätin palata. Toivottavasti tällä kertaa inspiraatio kestäisi vähän pidempään kuin ensimmäisellä kerralla.


--


Lueskelin tässä muutama viikko sitten vanhoja blogitekstejäni ja päädyin poistamaan niistä muutaman. Ne eivät vaan enään tuntuneet siltä, mitä mieltä olen asioista tällä hetkellä ja mitä tunnen. Tai ne siis kuulostivat ja olivat niin negatiivissävytteisiä ja ehkä hiukan ahdistaviakin. Olen tässä miettinyt itsekseni, että ehkä olin jopa pikkuisen masentunut lapseni syntymän jälkeen ja varsinkin silloin kun univelka ja väsymys jatkuvista yöheräilyistä olivat pahimmillaan. Mutta nyt olo on siis ihan toinen, tunnen olevani "vanha itseni" ja maailma näyttää paljon vähemmän ahdistavalta paikalta kuin vaikka vielä 6kk sitten :)

Kesä meni mukavasti Suomea kierrellessä, ihanien ilmojen helliessä ja elokuussa parin viikon ulkomaanmatkasta nauttiessa. Oli muuten mahtavaa päästä ulkomaille yli kahden vuoden tauon jälkeen! Matkakohteenamme oli Portugalin Azorit ja voin suositella kaikille, jotka eivät pidä turistirysistä, eivätkä ole kiinnostuneet (pelkästään) rannalla makoilemisesta. Azorien luonto on aivan ainutkertainen tulivuorineen,kuumine lähteineen ja pilvimetsineen. Tietysti myös se, että Azorit ovat keskellä Atlantin valtamerta antaa oman leimansa saarelle. Olemme matkustelleet jonkin verran Etelä-Amerikassa ja Azoreilla minulla tuli välillä sellainen olo (siis positiivisessa mielessä), että olisimme olleet esim. Brasiliassa tai vaikkapa Perussa.

Tämänhetkisestä tilanteesta vielä jonkin verran. Olen hoitovapaalla joulukuun loppuun saakka, minkä jälkeen olen palaamassa hyvillä mielin töihin. Kotona olo on ollut minulle toisaalta aivan ihanaa aikaa, varsinkin nyt kun poikanen on kasvanut ja hänen kanssaan pystyy myös sanallisesti kommunikoimaan. Suhteestamme on tullut selkeästi vuorovaikutteinen ja koen sen hyvin palkitsevana. Töihin on kuitenkin myös kiva palata, sillä koen kotonaolon välillä tylsäksi ja kaipaan elämääni enemmän haasteita. Poikasen ei onneksi tarvitse mennä vielä päiväkotiin, sillä mieheni on jäämässä koti-isäksi ensi vuoden syksyyn saakka.

Eli tämmöistä kuuluu tänne. Tästä jatketaan, saa nähdä onko kukaan enään kyydissä puolen vuoden tauon jälkeen. Värikästä syksyä kaikille!